"Et tarvitse itsekuria, kunhan motivaatiota vain löytyy!" Todellako näin?

Vaikka kuinka rakastaisi urheilua ja haluaisi tulla lajissaan paremmaksi, ei kukaan meistä ole joka ikinen kerta innostunut treeneihin lähtiessään. Olo voi olla nuutunut ja väsynyt, mielessä olisi mukavampaakin tekemistä, tai haluaisi olla ihan vain tekemättä yhtään mitään. Olisiko tällöin paikallaan pohtia omaa motivaatiota urheilua kohtaan vaiko sittenkin vain nakata treenilaukku olalle ja lähteä hallille?

Me kirjoittajat olemme usein törmänneet väitteisiin siitä, miten itsekuriin turvautuminen on haitallista tai ettei sitä tarvita, kunhan vain sisäistä motivaatiota löytyy. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin mustavalkoinen. Tässä blogipostauksessa selvennämme, mitä motivaatiolla ja itsekurilla oikeastaan tarkoitetaan ja milloin itsekurista voi todellakin olla hyötyä.

Mitä tarkoitetaan motivaatiolla ja itsekurilla

Motivaatio ja itsekuri ovat kaksi keskeistä tekijää, joita huippusuorituksiin ja menestykseenkin tarvitaan.

Motivaatiolla tarkoitetaan sellaista voimaa, joka saa urheilijan toimimaan ja pyrkimään kohti tavoitteitaan. Urheilijaa saattaa motivoida halu kehittyä, onnistumisen tunteet tai kilpailuiden voittaminen ja palkinnot.

Itsekurilla tarkoitetaan puolestaan taitoa hallita omia mielihaluja ja toimia suunnitelmallisesti kohti tavoitteiden saavuttamista. Vaikka tulisi erilaisia houkutuksia toimia toisin, kuin mitä pitkäjänteinen tavoitteen saavuttaminen edellyttää, itsekuri auttaa pitäytymään suunnitelmassa.

Motivaatio ja itsekuri yhdessä rakentavat vahvaa pohjaa pitkäjänteiselle kehittymiselle siinä, missä motivaatio antaa voimaa ja itsekuri tukee johdonmukaisia valintoja.

Miksi itsekuri on tärkeää

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii systemaattista toimintaa niiden eteen. Kuten todettu, aina ei ole intohimoinen fiilis ja palava sisäinen motivaatio päällä. Lisäksi ihmisen mieli tuottaa kaiken aikaa erilaisia epäolennaisiakin ajatuksia, joiden seuraaminen voisi helposti johtaa meidät harhaan. Vaikka emme pystykään kontrolloimaan täysin ajatuksiamme, voimme silti valita miten toimimme.

Tällaisissa tilanteissa tarvitaan itsekuria. Se auttaa meitä erilaisten mielitekojen ja houkutusten vastustamisessa ja treenaamisen säännöllisyyteen sitoutumisessa. Usein itsekuria tarvitaan myös vastustamaan houkutusta lopettaa kova ja intensiivinen treeni kesken tai ylipäänsä säilyttämään terveelliset elämäntavat. Ennen kaikkea se auttaa meitä saavuttamaan sen, mitä toivomme pitkällä tähtäimellä, vaikka kyseisten valintojen tekeminen ei aina huvittaisikaan.

Tavoitteiden kirkkaana mielessä pitäminen ja motivaation vahvistaminen on tietenkin tärkeää, mutta aina nekään eivät riitä. Vaikeat tilanteet epämiellyttävine ajatuksineen ja tunteineen tai yksittäiset mieliteot ja halut saattavat johtaa motivaatiosta ja tavoitteista huolimatta meitä harhaan. Treenaamisesta motivoitunut urheilija ei myöskään ole koskaan motivoitunut vain treenaamisesta, vaan ihmisiä motivoi luonnollisesti monet erilaiset asiat. Tämän vuoksi itsekuri ei ole huono asia, eikä se todellakaan ole merkki motivaation puuttumisesta.

Tasapainon löytäminen on oleellista

Vaikka tavoitteesi saavuttaminen olisi sinulle miten tärkeää tahansa, on silti tavallista, että motivaatio on ajoittain hukassa. Tällöinkin on tärkeää sitoutua tekemiseen, joka pitkällä tähtäimellä tukee itselle tärkeiden ja merkityksellisten tavoitteiden saavuttamista. Tähän me usein tarvitsemme apua myös itsekurista.

Jos kuitenkin toistuvasti käytät tiukkaa itsekuria ohittamaan kehon ja mielen kivut, säryt ja väsymyksen, kääntyy se taatusti sinua vastaan. Liiallisesti käytettynä itsekuri voikin johtaa ylikuormitukseen ja lisätä riskiä uupumiselle ja loukkaantumiselle.

Itsekuri voi olla liiallista myös siten, että se ulottuu kaikkialle omassa elämässä, ei vain itselle tärkeän asian saavuttamiseen. On myös riski, että itsekurin avulla vain suorittaa ja menee kohti tavoitteita ilman pohdintaa siitä, mitä itse asiassa elämältään haluaa. Toisten odotuksiin vastaaminen voi ottaa tilaa huomaamattakin omilta tarpeilta, toiveilta ja kiinnostuksen kohteilta.

Tämän vuoksi onkin säännöllisesti tärkeää pysähtyä pohtimaan omia arvojaan, oman toiminnan motiiveja ja itsekurin laatua: 

• Mikä on minulle tärkeintä urheilussa? 

• Mitä juuri minä haluan saavuttaa? 

• Millainen urheilija minä haluan olla? 

• Onko toimintani ja valintani omien arvojeni ja tavoitteitteni mukaisia? 

• Toimiiko itsekuri pitkän tähtäimen hyvän palveluksessa?

  
  

On tärkeää, että oppii itse ymmärtämään, milloin tarvitaan itsekuria ja toimintaa, milloin sen sijaan joustoa. Esimerkiksi sairaana ei mennä treeneihin, väsymystä ei tule noin vain ohittaa ja tärkeät juhlat saa juhlia rauhassa ja lomaakin pitää.

Kumpaa sinä tarvitset?

Motivaatio ja itsekuri eivät sulje toistensa tarpeellisuutta pois, vaan olennaista on näiden välinen suhde eri ajanjaksoina. Joskus tarvitaan motivaation kirkastamista ja joskus itsekuriin turvautumista.

Urheilijan ura on parhaimmillaan pitkä ja siihen kuuluu monenlaisia vaiheita. Joskus sisäinen motivaatio on kirkasta ja toimintaa ohjaavaa, joskus taas itsekurilla ja tahdonvoimalla pusketaan läpi vaikeimpien vaiheiden. Kyse voi olla myös yksittäisen päivän sisällä tapahtuvasta vaihtelusta.

Vahva itsetuntemus auttaa tietämään, mitä kulloinkin tarvitsee. Itsetuntemukseen kuuluvat niin omien ajatusten, tunteiden ja kehollisten tuntemusten tunnistaminen kuin myös omien tavoitteiden, motiivien ja toimintatapojen tiedostaminenkin. Näiden oman kehon ja mielen tarpeiden tunnistaminen on tärkeää, jotta itsekuria osaisi käyttää viisaasti.

Olisiko sinun mahdollista pysähtyä hetkeksi pohtimaan itsellesi tärkeitä asioita ja niitä tekoja, mitä näiden tavoitteleminen sinulta vaatii? Olisiko myös mahdollista huomioida, mitkä tilanteet saattavat olla sinulle sellaisia, joissa itsekuri voisi olla hyödyllistä ja auttavaa? Osaisitko myös kertoa, missä tilanteissa itsekurista saattaisi olla sinulle haittaa?

Huipulle itsekurilla ja motivaatiolla

Itsekurilla on todellakin paikkansa, eikä se ole merkki sisäisen motivaation puuttumisesta. Itsekuri ja motivaatio eivät ole toistensa vastakohdat vaan molempia tarvitaan. Onkin tärkeää tiedostaa omat arvot, mennä itsestä merkitykselliseltä tuntuvia tavoitteita kohti ja säilyttää joustavuutta arjen valinnoissa.

Saat apua omien tavoitteiden saavuttamiseksi myös HUIPULLE-korteista (https://www.mielenmaa.fi/huipullekortit-kortit), joiden avulla sisäistä motivaatiota ja itsekuriakin säätelevien syvempien kysymysten äärelle pysähtyminen ja mielen taitojen hiominen on helppoa ja kiinnostavaa. Joskus toki psyykkinen valmentautuminenkin kysyy itsekuria; säännöllistä aikaa, paikkaa ja toteutusta 😉 (huom! koodilla UTHA saat kortit -10% alennuksella)

Kirjoittajat Jaana Blom & Riikka Pasanen

P.S. Molemmat kirjoittajat työskentelevät ammatinharjoittajina ja pitävät vastaanottoaan UTHAssa. Tämä blogiteksti on julkaistu myös kirjoittajien omilla nettisivuilla, joiden kautta voit tutustua kirjoittajiin lisää.